sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Lyhyt matka vai pitkäkö tämä on


Välimatkat alkavat kutistua mielessäni. Thunder Bayhin voi hyvin lähteä päiväreissulle ja sinne on matkaa 351 km (siis Drydenista). Aamulla lähtö, tietenki Timpan baarista Allulle kahvi ja minulle mehu ja jotain aamupalaksi. Päivä kohteessa ja illaksi kotiin! Aikavyöhyke vaihtuu välillä joten takaisin tullessa ollaankin perillä tuntia aikaisemmin, vastaavasti aamulla menetämme tunnin.

Kun vanhempani olivat Kanadassa ajelimme 2250 kilometriä viiden päivän aikana. Eipä tuo minulla tuntunut oikein missään, vaikka taisi heillä jo peppua vähän painaa matkanteko. Työkaverini ovat Newfoundlandista eli heillä tuo kotimatka on "vaatimattomat" nelisentuhatta kilometriä. Huh huh! Autolla sen aikovat taittaa, matkalla tuttuja kylästellen.


Allu sai talveksi työpaikan toiselta paikkakunnalta, joten muutamme elokuun lopulla sinne 447 km päähän, eihän tuo ole matka eikä mikään, ajattelen minä. Itseasiassa nyt tuntuu melkeinpa naurettavalta kirjottaa näin blogiin, siis herramunjee, eihän tuo oikeasti ole pitkä matka ollenkaan! Vai onko?? Taidan olla jo vähän kanadalaistunut näissä matkojen mittaamisessa.

Uudesta paikasta Thunder Bayhin puolestaan on 114 km eli sittenhan olemme ihan sivistyksen naapurissa! Paikkakunta sinällään on pienempi kuin Dryden. Haaveilen siis täällä iltojen shoppailureissuista tuonne Myrskylahteen... Wruum sinne, shoppaus, wruuum takaisin. Kymppiuutisiksi kotiin!

P.S. Kuvat ensimmäiseltä Kanadan matkaltani vuodelta 2007.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Locavore Box 2

Tällä viikolla oli muuten myös toisen Locavore Boxin aika. Valitettavasti sille ei vain meiltä ollut hakijaa kun minä olin täällä ja Allu pitkin metsiä. Tällä kertaa ruokapaketti meni siis lahjoitukseen sitä tarvitseville.

Kyselin kuitenkin koordinaattorilta paketin sisällöstä ja tällaisia herkkuja en siis tällä viikolla saanut:

Fresh dill - Tuoretta tilliä.

12 grain bread - Moniviljaleipää.

Bok choy - Kiinankaalta?

Lean ground beef - Naudan jauhelihaa.

Kohlrabi - Kyssäkaalta.

Potatoes - Perunoita.

Red leaf lettuce -  Tammenlehtisalaattia?

Radishes - Retiisejä.

Hyvältä vaikuttaa paketti jälleen!

Kuvat: Tilli, Moniviljaleipä, Naudan jauhelihaKohlrabi, PerunaRed leaf lettuce, Retiisi.

Puhelin


Meidän puhelin toimii radion kautta, koska tänne asti ei luonnollisesti ole vedetty puhelinlinjoja. Linja on melko huono, olen huomannut että itse täällä päässä kuuluu ihan hyvin, mutta kun itse soittaa tänne niin kuuluvuus on aika rätisevä. Puhelu tehdään seuraavanlaisesti: valitaan haluttu numero, operaattori vastaa ja kysyy meidän puhelinnumeroa ja numeron kun antaa hän yhdistää. Tässä vaiheessa voi kyllä myös alkaa tiedustelemaan operaattorin puhelinnumeroa, ainakin jos soittajana on hieman humaltunut kalamies...

Meidän puhelinlinja on yhteinen toisen resortin kanssa, joten joskus vaikka kuinka tekee mieli soittaa niin linjoille ei pääse kun siellä toisessa paikassa joku notkuu urakalla luurissa kiinni. Tästä syystä puhelin pirisee myös kahdella eri tavalla:

Prrrr ... prrrr... prrrr - meille!

Prr prr... prr prr... prr prr... - heille!


Allun isä kertoi, että joku hänen tuttunsa oli ollut töissä operaattorina tällaisille radiopuhelimille. Siihen aikaan oli käytössä vähän erilainen menetelmä: operaattori kuunteli mitä soittaja sanoo radiosta, sitten hän siirtyi puhelimen ääreen ja toisti sinne kuulemansa, ja sitten taas radion ääreen... jne. Oli kuulemma melko mielenkiintoisia keskusteluja käynnissä hänen kauttaan, eikä lemmekkäätkään viestit jääneet matkan varrelle. Mahtoikohan operaattori koskaan punastua...

tiistai 19. heinäkuuta 2011

+34 °C

Näissä lukemissa alkaa suomalaistyttö jo sulaa... Opin tuon fysiikan tunneilla!


Olen ottanut tavaksi pulahtaa laiturilta veteen pari kertaa päivässä. Ah kyllä tekee hyvää näissä hellekeleissä! Täällä resortissa ollessani on satanut tasan yhtenä päivänä - ja olen ollut täällä kuitenkin jo 21 päivää (miinus ne viisi päivää jolloin olin poissa). Aurinko porottaa tasaisen varmaan tahtiin ja olen jopa ruskettunut jo ihan mukavasti. Laiturissa ei ole tikkaita, mutta alkukankeuden jälkeen olen oppinut kankeamaan itseni ylös sivussa olevien renkaiden avulla. Ja onhan tuo habakin varmaan kasvanut täällä huhkiessa...



Joskus uintiretkelle pääsee myös tuo meidän eläinkunnan edustaja.

Toinen apupojista minua aina kiusaa, hauki tulee ja puraisee varpaasta... Ja pomo kysyy mukaansa uimaan silta varalta että jos iso hauki hänet vie niin minä voin pelastaa hänet sen suusta. Tässä laiturilla me ja vieraat joskus vähän myös kalastelemme ja saattaa olla saalis isokin.  Eilenkin kun kaksi lähdössä olevaa asiakasta odotteli lentokonetta (joka ei sitten lopulta saapunutkaan ilmassa olevan metsäpalojen savun vuoksi) istuskelivat he onkien kanssa laiturilla. Pyhäkamppeet päällä, lähtökuumeessa, oli ne vähän surkean näköisiä. Tänään pääsivät kuitenkin aamusta matkaan!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Arki on...

mm. kalastusta...



(kärtsähti muuten vähän naama tänään kalareissulla vaatimattomassa +32 C säässä... jes!)


hauskaa seuraa...



(osa porukasta on vähän ujompaa...)


"kompostointia"





lentokoneen hurinaa aamuisin



joskus myös niitä lentokonematkoja




metsäpaloja: tämä nähtiin matkalla! Jännityksellä odotamme yltääkö eräs toinen palo tänne asti. Me päästään kyllä aina pois mutta miten käy resortin? Allu & kaverit kyllä usein virittelevät sprinklereitä myös tällaisia paikkoja suojelemaan, toivottavasti myös meille asti!

(olispa muuten aika hassua jos Allu pölähtäisikin juuri tänne yhtäkkiä joukkoineen!)

ja tällaisia auringonlaskuja!


Eipä hullumpaa vaikka täällä metsän keskellä ollaankin!

Sadesäällä (eli kerran tähän mennessä) voi vitsailla "en minä olisi tänään mihinkään ollut menossakaan, ostoskeskus on vissiin tänään kiinni".

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Locavore Box 1


Kotona minua odotti myös ensimmäinen Locavore Box eli paikallisista tuotteista koostuva yllärilaatikko. Niinhän siinä tietysti sitten kävi, että minä olin poissa ja Allukin oli työhaastattelussa eri paikkakunnalla juuri silloin kun laatikko olisi pitänyt hakea... Onneksi koordinaattori on meidän kaveri, joka sitten panttasi meille laatikon ja Allu kävi illalla hakemassa hänen luotaan herkut.

Ensimmäisestä laatikosta paljastui siis:


Nippu herkullisia porkkanoita. 


Pitkulaisia punajuuria.


Unikonsiemensalaatinkastiketta. NAM! Tosi hyvää! Kävin myös ystäväni Kellyn kanssa lauantaisin pidettävässä Farmer's Marketissa eli torilla ja hän osti samaiselta mummolta toisenlaista salaatinkastiketta. Minä ostin Allulle raparperi- ja saksanpähkinähilloa.


Laatikosta löytyi myös nipullinen sipuleita.


Aamupalamakkaroita. Nämä oli palattuani pakasteessa, joten siksi ovat huurteisia.


Laatikossa piileskeli myös iso kerä salaattia. Lisäksi laatikossa oli muffinsseja, jotka Allu oli ehtinyt syödä jo parempiin suihin.


Ja tässäpä paikallisista tuotteista tehty herkkusalaatti! Mansikat ovat myös paikallisia ja torilta hankittuja. Feta tuli kaupasta...


Torilla oli myös suloinen pikkupoika, joka myi tekemiään suklaaherkkuja. Tässä Cuban Lunch eli kuubalainen lounas ja sen alla rice krispies-suklaaherkku. Herkullisia! Poikakin oli oikein supliikkimies. Melkein ostin koko kylmälaukun tyhjäksi...

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Lensimme pois

Nyt on päässyt käymään niin että Maria pääsi lomille viideksi päiväksi! Meille tuli nimittäin 20-henkinen ryhmä, jotka valmistavat itse omat ateriansa aamupalaa lukuunottamatta ja eivät tarvitse siivoojan palveluita. Homma hoituu siis ilman minua, kokkia (pomo osaa kyllä pekonit ja munat pojille pyöräyttää) sekä toista apupoikaa. Huhujen mukaan porukka on oikein mukava ja remakka, eräskin mies kuulemma kuljeskelee kylmälaukun kanssa josta tarjoilee (henkilökuntaa unohtamatta) "limonadia". Kolmen lentokoneen avustuksella pojat saapuivat sitten paikalle ja matkatavarat taisivat koostua lähinnä oluesta ja muista alkon tuotteista... Kokkimme Rouva B, 70-vuotias supermummo, harmistuneena pakkasi siis tavaransa ja lähti vapaapäiviä viettämään. Olisi hänellekin maistunut huikka ja hauska seura.

Tässäpä hieman kuvia lentokoneesta!



Tuolta se tulee!


Ja noin se kurvaa...


Ja tikkaita pitkin sinne mennään. Huom. tässä vaiheessa on hyvä ojentaa pilotille voileipä. Näin teemme aina kun oon aamulento!


Pilotti teki meille pienen kierroksen, että saimme ottaa kuvia. Tältä näyttää meidän paikka ilmasta käsin!


Näyttää tuo sujuvan ilman voileipääkin!





Järviä täällä riittää! 

Mukavaa viikonloppua! 

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Vihainen metsämurmeli

Olen nyt herännyt kuutena aamuna klo 5 ja 7 välillä! Jaa että tuntuuko missään?

Hihityttää, naurunremakka pääsee...

Nauruntyrskähdyksiä on aiheuttanut esimerkiksi kuva meidän pihan metsämurmelinaapurista. Allu kun asetti sille ansan (siis sellaisen häkin), ettei se kaivelisi talon lisäosan alla. Pelkkä utelu metsämurmelin muuttoaikeista kun ei tuottanut toivottua tulosta!

Minä kävin ansaa aina välillä katselemassa kun olin Drydenissa. Murmelia ei kuitenkaan tuntunut kiinnostavan sinne huolella valitut herkut (kuulemma parsakaali olisi metsämurmeleiden herkkua). Nyt kun Allu sitten tuli metsäpalolta kotona odotti vihainen metsämurmeli. Katsokaa nyt vaikka. Ilmiselvästi murmeli tahtoo sanoa muutaman hyvin harkiten valitun sanan! (Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)



Herkut olivat kaikki häkistä kadonneet! Allu antoi vielä ennen vapauttamista porkkanoita naapurillemme, että jonkunlainen sopu syntyisi. Ne rouskutettiin menemään. Veden antaminen ei onnistunut, koska astiaa oli vaikea saada tarpeeksi lähelle murmelia ilman että menettää sormensa. Automatkalla metsämurmeli protestoi viheltämällä. Pääsi hän sitten lopulta vapauteen, Allu antoi matkaeväiksi vielä loput porkkanat!

Ensimmäiset vapaat ovat tiedossa jo ensi viikon perjantaina (8.7.) kun lennän takaisin viideksi päiväksi! Meille on nimittäin tulossa 20 hengen ryhmä, joka valmistaa itse ruokansa, joten pomoni pärjää täällä yksinäänkin. Minä ja kokki luikahdamme siis vapaille!

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Paljon onnea Kanada!

Kolmas päivä takana ja osaan jo hommat ihan hyvin. Tarjoilu on melko helppoa ottaen huomioon että tarjolla on kuitenkin vain yksi vaihtoehto eikä tarvitse rahastaa. Juomavaihtoehtojakin on vain kaksi: vesi tai jäätee. Kun tänne kaikki lennätetään lentokoneella niin ei voi ihan odottaa juomavalikoimalta enempää! Asiakkaat tuovat itse sitten limpparia omassa painokiintiössään. Hauskaa muuten, että kun amerikan puolella limukka on soda niin täällä Kanadassa se onkin pop!

Tämä tyttö painuu nyt pehkuihin sillä työvuoro alkaa kello kuusi kun hätäisimmät kiiruhtavat hotkaisemaan aamiaisensa. Tänään on muuten Canada Day eli heidän versionsa itsenäisyyspäivästä. Mitenkäs minä päädyin viettämään Kanadan päivää amerikkalaisten kanssa... Tässäpä vielä muutama tunnelmakuva kesäisestä Kanadasta tätä päivää juhlistamaan!